SLIDER

KAHDEKSAN KUUKAUTTA

Ja taas yksi kuukausi lisää ikämittariin! Nyt tässä ihan parin viikon sisällä Mea on kehittynyt todella paljon. Tuntuu, että hänestä on hetkessä tullut jotenkin tosi "iso tyttö". Pikkuhiljaa ollaan päästy myös siitä ikävästä kevätflunssasta eroon. Aamuisin nenä vielä vähän vuotaa ja on tukkoinen ja yskä vaivaa aika ajoin, mutta pahin räkäisyys on ainakin nyt takana päin. Käytiin myös vielä viisi kertaa vyöhyketerapiassa ja uskallan sanoa, että tämä huima harppaus kehityksessä on osittain sen ansiota, että saatiin viimeisetkin jumit hoidettua. Mutta mitäs kaikkea Mea sitten on oppinut? 


Noin pari viikkoa sitten Mea lähti ryömimään. Leikittiin illalla tuossa olohuoneen lattialla ja ihan yks kaks yllättäen hän päätti, että nyt mennään! Mea ei oo vielä tähän mennessä kovin välittänyt kirjoista ja olinkin varma, että kun hän sitten joskus liikkeelle lähtee niin houkuttimena toimii aivan varmasti joko puhelin tai kaukosäädin mutta ei. Häntä alkoikin kiinnostaa kauempana oleva kirja ja sen luokse olikin sitten päästävä. Aina kun siirsin kirjaa kauemmas niin Mea jaksoi ryömiä pidemmälle ja pidemmälle. Ryömiminen on kuitenkin ilmeisesti kovin tylsää, sillä sen treenaaminen on jäänyt vähemmälle kun konttausasennossa pitäisi taas kokoajan heilua. Mea menee oikeastaan koko ajan konttausasentoon ja saa jo jalkoja liikuteltua eteenpäin mutta kädet junnaa paikoillaan. Oon kuitenkin aika varma, että ihan pian neiti päättää lähteä konttaamaan! Liikkuminen on siis tällä hetkellä jotain ryömimisen ja konttaamisen väliltä. Mea osaa myös istua itse tukevasti ja tykkääkin leikkiä istualteen, mutta ei vielä hoksaa mennä itse istumaan. :)


Ruokavaliota ollaan taas saatu laajennettua: possun lisäksi menee naudan- ja poronliha. Kanaa ollaan myös kokeiltu uudelleen, mutta en vielä kovin usein uskalla sitä antaa. Kasviksissa ja marjoissakin ollaan päästy eteenpäin. Ihan piiiiiikkuriikkisen ollaan myös kokeiltu sormiruokailua, mutta se jännittää enemmän äitiä kuin tytärtä. Mutta pikkuhiljaa. :) Uutta herkkua on viinirypäleet!


Samat jutut "taa taa taa", mammammaa" ja "pää pää pää" kaikuvat edelleen päivittäin. Uusia juttuja on kovaäänisesti karjahtaminen ja kiljuminen - ja siihen päälle kunnon räkänauru! Kovasti koko ajan höpötellään, oltiin sitten ihan missä tahansa. Lempileluja on edelleen ne kaikki kielletyt mutta omat lelut ovat alkaneet taas enemmän kiinnostamaan kun niitä voi tutkia lattialla istuen. Pulkkaa ollaan päästy nyt testaamaan ja siitä Mea kovasti tykkää. Koirien perään olisi kokoajan päästävä ja niitä olisi niin kiva kokoajan rapsuttaa ja hipsuttaa (lue: repiä). Onneksi nuo elävät lelut osaavat vielä itse aika hyvin pysyä etäällä ja väistyä edestä.

Hassua ajatella, että tuo maailman rakkain pikkuinen on neljän kuukauden päästä jo vuoden vanha. 

Seuraavassa postauksessa hieman meidän nukkumisjärjestelyistä, jotka kylläkin taitavat ihan pian tuon liikkumisen takia aika radikaalisti muuttua! Ja tämäkin taitaa taas olla isompi asia äidille kuin tyttärelle... :D

Enni
Instagram: enniheidi
Facebook: klik

2 kommenttia

  1. Moi! Mua kiinnostaisi lukea, miten olette onnistunut yhdistämään vauva-arjen ja parisuhteen, miten löytyy aikaa parisuhdeajalle, ja miten vastuu vauvan hoidosta arjessa jakautuu? Esikoista odotellaan ja tuo aihe kiinnostaa ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka,
      Kiitos paljon postaustoiveesta, tästä voisinkin pian kirjoitella! :)

      Ihanaa odotusta sinne<3

      Poista

© Mustavalkoisen värikästä • Theme by Maira G.