SLIDER

SEITSEMÄN KUUKAUTTA

Hei A P U A ! Mihin tää aika juoksee? Viikot vaan vierii ja Mea kehittyy enkä oo kerennyt tehdä vielä edes 7kk -postausta mutta hei, tässä se tulee! Meillä sairastetaan nyt toista viikkoa, joten siitä syystä vähän kaikki muu kun pikkutypyn viihdyttäminen ja hoitaminen on ollut toissijaista. Vielä räkä valuu ja yskä on kova, mutta käytiin eilen lääkärissä ja onneksi "tuomioksi" tuli vain ihan normiflunssa niinkuin vähän arvelinkin. Haluttiin vain tarkistaa, ettei räkä ole painunut korviin tai hengitysteihin. Kaikki oli kuitenkin niiltä osin kunnossa. Tätä nuhaflunssaa on vissiin nyt tosi paljon liikkeellä ja tauti on tosi sitkeässä. Toivottavasti me kuitenkin kohta oltais jo terveiden kirjoissa eikä nyt sitten jokainen vuorollamme käytäis läpi tätä flunssaa. Mites muut, joko teihin on iskenyt kevätflunssa?

Mutta asiaan. Mea täytti siis 28. helmikuuta jo seitsemän kuukautta. Voin vaan taas ääneen ihmetellä, miten nopeasti aika kuluu. Tässä arjen tohinassa kun aina välillä unohtaa, että mitä kuukautta tai edes vuodenaikaa eletään. Mutta nyt ollaan kuitenkin maaliskuussa ja Mea täyttää jo parin viikon päästä kahdeksan kuukautta. Sitä ennen kurkataan kuitenkin, mitä kaikkea meidän seitsemän kuukauden ikäinen pikkuprinsessa jo osaa?


Mea ei edelleenkään ryömi eteenpäin mutta pakki löytyy ja oman akselinsa ympäri liikkuu oikein sujuvasti. Konttausasentoa treenaa kovasti, etenkin omassa sängyssään silloin kun pitäisi nukkua. Kovasti hakee myös "karhukävely" -asentoa ja lankuttaa. Mea istuu jo tukevasti syöttötuolissa ja sylissä, mutta jos hänet laittaa lattialle istumaan niin neiti lyyhistyy eteen. Heijasteet eteen ja sivuille kuitenkin löytyvät mutta selkä ei kestä suorassa. Siksi ei istutakkaan muualla kuin sylissä ja syöttötuolissa. Syöttötuoli on ehdottomasti yksi Mean lempparipaikoista ja syöminen muutenkin on ihan parasta. Maiskutus alkaa heti kun hänet laitetaan syöttötuoliin. Lempiruokaa on edelleen maissi ja päärynä mutta lisäksi possu, mango, porkkana, päärynä ja palsternakka maistuvat lähes poikkeuksetta. Niin ja maissinaksut on myös suurta herkkua!


Mea hokee kovasti "taa taa taa", "mammammaa", "pää pää pää" ja on kaksi kertaa sanonut selkeäsi äiti. Parasta on kuitenkin kiljua ja pärisytellä kovaäänisesti. Kokoajan tulee oikeastaan jotakin juttuja ja Mea on tosi kova höpöttämään. Vieraiden ihmisten seurassa Mea on hetken aikaa hiljaisempi mutta alkaa kyllä pian pälättämään omia juttujaan eikä muutenkaan juuri vierasta. Lempileluja ovat edelleen kaikki ns. kielletyt eli kaukosäätimet ja puhelimet. Mea tykkää myös kaikista palikoista, palloista ja soivista leluista. Noin viikko sitten Mea alkoi myös tanssia eli hytkyä musiikin soidessa. Parasta on edelleen kukkuu -leikit ja mahan pärisyttäminen. Koirat kiinnostavat päivä päivältä entistä enemmän ja Mea komentaa niitä aika lailla, heh. Ja on isinkin höpsöt jutut edelleen kovassa suosiossa. 

Niin iso, mutta niin pieni. Niin rakas. 

Enni
Instagram: enniheidi
Facebook: klik

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Mustavalkoisen värikästä • Theme by Maira G.